Yön Historia

Historia

Yläkaupungin Yö historiikki on julkaistu 18.5.2024!

Hyvää Yötä! (ja kauniita tosiasioita)

Yläkaupungin Yön historia 1992–2023

Kirjoittanut Juha Mäkinen, taitto Anniina Lius, julkaisu Yläkaupungin Yö ry.

Kirjaa tilattavissa mm. Yläkaupungin verkkokaupasta.

Miksi Miljoonasateen piti esiintyä ensimmäisessä Yläkaupungin Yössä salanimellä? Miten Lordin
euroviisuvoitto vaikutti nuoren Eva Louhivuoren keikkaan? Ja miksi ruokamyyntikojujen sähköt pettävät melkein joka vuosi?
Nämä seikat – ja aika monta muuta seikkaa – selviävät Yläkaupungin Yön historiikista Hyvää Yötä! (ja kauniita tosiasioita), joka julkaistaan tämänvuotisessa Yössä. Toimittaja Juha Mäkisen kirjoittama teos käy läpi festivaalin vaiheita vuosi vuodelta.
Ensimmäinen Yläkaupungin Yö järjestettiin vuonna 1992. Sen jälkeen tapahtuma on järjestetty joka kevät kahta poikkeusta lukuun ottamatta: vuonna 1994 järjestäjät päättivät itse pitää välivuoden ja vuonna 2020 pandemia mullisti elämän.
Yöstä tuli nopeasti yksi Jyväskylän tärkeimmistä kulttuuritapahtumista. Vaikka sukupolvet ovat
vaihtuneet, perusperiaatteet ovat pysyneet: Yö on pääsymaksuton, poikkitaiteellinen ja yllätyksellinen kaupunkifestivaali. Keskittyminen Seminaarinmäen kampukselle sekä yläkaupungin alueelle luo tapahtumalle ainutlaatuisen identiteettinsä.
Teosta varten on haastateltu kymmeniä Yläkaupungin Yön työntekijöitä, esiintyjiä ja
yhteistyökumppaneita. Sanansa sanovat myös tapahtumalle omistautunut talkoolainen sekä Yössä sokkotreffeillä kohdannut pariskunta.
Kirjasta käy ilmi muun muassa se, mitkä ryhmät ovat esiintyneet kaikkein useimmin Yläkaupungin Yössä (vihje: yksi kuoro, kaksi tanssiryhmää ja yksi bändi) samoin kuin se, mitkä tapahtumapaikat ovat olleet useimmin mukana (vihje: vain yksi tapahtumapaikka on ollut mukana joka ikisessä Yössä).
Tule mukaan kuulemaan lisää – ja hanki kirja itsellesi lähempää tutustumista varten. Paikalla teoksen kirjoittaja Juha Mäkinen.
Kirjaa on myynnissä festivaalin infopisteellä Lähteen edustalla pe 17.5. klo 17-21, la 18.5. 15-21 hintaan 29 €, yhdistyksen jäsenille 25 €. Festarin jälkeen kirjaa voi tilata myös Yön verkkokaupasta.

Yläkaupungin Yö syntyi lama-Suomen lapsena

1990-luvun alku oli ankeaa aikaa Suomessa. Pankkeja kaatui, yrityksiä meni nurin, moni ihminen luhistui velkataakka niskassaan tai työpaikkansa menettäneenä. Tämä näkyi karulla tavalla myös Jyväskylässä. Kauppakadun tyhjentyneisiin liiketiloihin perustettiin kirpputoreja, joissa talousloukkuun joutuneet jyväskyläläiset myivät omaisuuttaan. Kaupungin lähiöissä ravintoloita muutettiin topless-paikoiksi. Kaikki oli kaupan, rahamarkkinat vei ja ihminen vikisi. Telkkarissa laulava talonmies Sepi Kumpulainen esitti hittinsä Armotonta menoa. Lama kuristi ihmisiä ankaralla otteella mutta samalla se myös pakotti toimimaan. Pahaa oloa piti päästä purkamaan ja työttömiksi jääneillä oli aikaa harrastuksille. Härski kyykytys sai aikaan luovan vastareaktion; omaehtoinen taiteentekeminen ja kulttuuripalveluiden kysyntä lisääntyi voimakkaasti.

Yläkaupungin Yö syntyi tähän aikaan. Sen ideana oli avoin, talkoilla toteutettava kaupunkitapahtuma, joka olisi tulvillaan mielenkiintoista ohjelmaa ja joka pääsymaksuttomana tarjoaisi mahdollisimman monelle jyväskyläläiselle mahdollisuuden nauttia kulttuurista. Ja tämän idean nuori, köyhä opiskelija ja aktiivinen taiteenharrastaja Soili Puranen (nyk. Elisa Pesonen) toi yliopiston ylioppilaskunnan kulttuurivaliokunnan kokoukseen alkuvuodesta 1992. Purasella oli lopulta helppo työ puhua valiokunnan Jyrock-veteraanit ja kulttuurihörhöt ideansa taakse, sillä tapahtuman järjestäminen ei käytännössä maksaisi mitään ja Puranen voisi itse toimia sen tuottajana.

Hyvin nopeasti Yläkaupungin Yöksi ristityn tapahtuman järjestämiseen lupautuivat mukaan lähes kaikki Seminaarinmäen ympäristössä toimivat kulttuuripaikat; museot ja galleriat, ravintolat ja kahvilat, yliopiston yksiköt, Kirjailijatalo, Vammaisjärjestöjen talo… Myös kaupungin taiteentekijät olivat valmiita talkoisiin: ensimmäisen Yön esiintyjiksi lupautuivat mm. Seminaarinmäen mieslaulajat, Penis From Heaven -salanimen taakse kätkeytynyt Miljoonasade, kirjailija-ohjaaja Juha Hurme, kuvanveistäjä Kimmo Schroderus sekä kymmenet muut ammatti- ja harrastajataiteilijat. Lama-Suomessa tällaiselle tapahtumalle tuntui olevan tilausta.

Huhtikuun 25. päivänä tuottaja Puranen ja ylioppilaskunnan kulttuurisihteeri Markus Latvala tekivät viimeisiä festivaalivalmisteluja ylioppilastalolla. Heitä jännitti. Löytäisivätkö jyväskyläläiset uuden tapahtuman? Miten muutaman julisteen ja monistetun ohjelmalehtisen varassa toteutettu markkinointi oli onnistunut? Tulisko keväisestä lauantaiehtoosta taianomaisen kaunis vai kylmä ja pimeä? Illan hämärtyessä alkoi alakakaupungin suunnasta virrata yhä enemmän ihmisiä Seminaarinmälle. Pian pirisi ylioppilastalolla kulttuurisihteerin lankapuhelin ensimmäisen kerran: ohjelmalehdet olivat loppuneet Kotiteollisuusmuseosta. Voisiko joku tuoda lisää? Siitä alkaen ylioppilaskunnan monistuskone sai lonksuttaa tauotta aina pikkutunneille asti. Seuraavan päivän Keskisuomalaisen otsikko hehkutti: Yläkaupungin Yöstä syntyi kulttuurisensaatio.

Vielä samana keväänä perustettiin Yläkaupungin Yö ry., joka jatkoi festivaalin järjestämistä vuodesta 1993 alkaen. Tuolloin tapahtuma siirtyi toukokuulle. Vuonna 1994 päätettiin pitää välivuosi ja yhdistyksen hallituksessa pohdittiin tapahtuman tulevaisuutta; pitäisikö Yläkaupungin Yön jatkaa vuotuisena tapahtumana vai ei? Niin yleisöltä, esiintyjiltä kuin yhteistyöorganisaatioiltakin saatu palaute oli tuolloin samansisältöinen kuin se on ollut edelleen 2010-luvulla: Yläkaupungin Yö on odotettu keväinen tapahtuma, joka avaa festivaalikesän Keski-Suomessa. Se kokoaa talkoohengen voimalla kaupunkilaiset yhteiseen kyläjuhlaan nauttimaan paikallisen kulttuurin rikkaudesta.
2020-luvulla: Yläkaupungin Yö on laajentunut ympärivuotisemmaksi. Marko Kainulainen aloitti yhdistyksen toiminnanjohtajana tammikuussa 2020. Syksyllä 2020 (6.-28.11.) järjestettiin ensimmäistä kertaa 15 eri tapahtumasta ja virtuaaliympäristöstä (Virtuaaliversumi) koostunut tapahtumakokonaisuus nimeltä Yläkaupungin Yön Syksy.

2021 toukokuun kaupunkifestivaali järjestettiin yhden välivuoden jälkeen. Kesällä 2021 Yläkaupungin Yön tuotti ostopalveluna muun muassa Lounaispuiston kesä, Vaalikatu -tapahtuman, sekä Jyväskylän joulunavauksen. Yläkaupungin Yö järjestää lisäksi elokuussa Yläkaupungin katujuhlia, missä on esitysten lisäksi myyjille ilmainen kirpparitapahtuma.

Yläkaupungin Yön 30-vuotisjuhlafestivaali keräsi ennätysyleisön Jyväskylässä 20.–22.5.2022. Kolmipäiväisessä tapahtumassa vieraili yli 55 000 ihmistä. 70:ssä tapahtumapaikassa nähtiin yhteensä 230 esitystä. Kyseessä on tapahtuman ennätysyleisö, myös tapahtumapaikkoja ja esityksiä oli enemmän kuin koskaan aiemmin festivaalin historiassa.

Keskiviikkona 30.11.2022 Yläkaupungin Yö palkittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä Suomi-palkinnolla. Palkinto oli arvoltaan 15 000 euroa. Suomi-palkinto myönnetään tunnustukseksi joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta. Palkinto voidaan myöntää yksittäiselle taiteilijalle, työryhmälle, yhteisölle, yritykselle tai kulttuuritapahtumalle.

Jyväskylän kaupunki palkitsi Yläkaupungin Yön vuoden yleisötapahtumana 2022. Palkinnon arvo oli 2000 €.

Opetus- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen jakamassa Suomi-palkintoa Yläkaupungin Yön toiminnanjohtaja Marko Kainulaiselle ja yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Anniina Hartikaiselle Helsingin Säätytalolla keskiviikkona 30.11.2022.